Vietnam turistikohteena

Seuraavassa käytännön tietoja Vietnamiin matkaileville. Seura on aiempina vuosina yrittänyt järjestää turistimatkaa Vietnamiin, mutta matkat ovat pääosin peruuntuneet vähäisen osanoton vuoksi. Siksi päätimmekin, että keskitymme antamaan neuvontaa ja  korvausta vastaan voimme suunnitella omatoimisten ryhmien tai yksilöiden matkoja ja avustaa käytännön järjestelyissä. Omia matkoja järjestämme vain erikoistapauksissa. Järjestämme myös matkavalmennusta. Suunnittelemme lisäksi käytännön matkaoppaan tekemistä. Opasta saa myöhemmin ostettua seuralta. Matkajärjestelyistä kiinnostuneet ottakaa yhteyttä seuran sihteeriin ja pyytäkää tarjous, yhteystiedot näiden sivustojen yhteystieto-osiossa.

Viisumi Vietnamiin tarvitaan, jos aikoo oleskella maassa yli 14 päivää tai lähtee sinne liikematkalle. Ota siinä tapauksessa yhteys Suomessa olevaan Vietnamin suurlähetystöön, osoite Kulosaarentie 12, 00570 Helsinki. Sieltä saat myös lisätietoa, jos haluat tulla maahan maitse tai on jotain muutta maahantulon ongelmaa. Seura ei näihin kysymyksiin pysty vastaamaan.


TURISTINA VIETNAMISSA

Ulkomaalaiset matkailijat ovat yleensä ottaen tervetulleita Vietnamiin. Länsimaalaisista ja heidän tavoistaan ollaan kiinnostuneita, mikä takaa sen, että Vietnamissa pärjää huonollakin kielitaidolla. Itse asiassa kaupunkien ulkopuolella melko harvat osaavat tai uskaltavat puhua vieraita kieliä. Moni ihminen -maaseudulla varsinkin- ei ehkä koskaan ole päässyt puheisiin ulkomaalaisen kanssa. Vietnamilaiset arvostavat kovin sitä, että joku vaivautuu opettelemaan heidän kieltään. Matkailijalle on suureksi avuksi, jos vaivautuu opettelemaan muutaman sanan vietnamia vaikka kirjoitettuna. Ääntämisen opettelu on sekin mielenkiintoista… Koska Vietnamissa puhuttelusanat ja –tyyli määräytyvät puhuteltavan iän, sukupuolen, sosiaalisen aseman yms. mukaan, kysymyksiä iästä, ammatista, palkasta ja perheestä ei pidä ottaa tungettelevina: näin määritellään keskustelijoiden suhdetta.

Suomea ei Vietnamissa tunneta erityisen hyvin. Jotkut saattavat tietää Suomen ja Vietnamin välisestä kehitysyhteistyöstä. Suomalainen matkailija voi ylpeänä mainita Suomen olleen niitä harvoja maita, jotka Vietnamin sodan päätyttyä avustivat maata. On varsin kohtuullista, että ulkomainen matkailija -vastalahjaksi saamistaan kokemuksistaan Vietnamissa- kertoo jotakin omasta kotimaastaan esim. kuvien avulla. Vietnamilaisia huvittavat kertomukset ihmisistä, jotka käyttävät itseruskettavia voiteita, kun Vietnamissa nuorten naisten keskuudessa on muotia suojata käsivarret auringolta käyttämällä hiostavia, pitkiä hansikkaita.

Vietnamissa arvostetaan kohteliasta käytöstä. Jos matkailija on syystä tai toisesta ärsyyntynyt, kiukun näyttäminen ei paranna asiaa ainakaan viranomaisten kanssa asioitaessa. Erimielisyyksiä ei ole tapana ratkoa kovaäänisesti muiden kuullen; tämä on vietnamilaisesta erittäin loukkaavaa. Raha ei pysty kompensoimaan ylimielistä asennetta. Vietnamilaiset ihmettelevät usein sitä, miten länsimaalaisilla on varaa matkustaa maapallon toiselle puolelle, muttei varaa pitää huolta ulkoisesta olemuksestaan. Matkailija saa aina osakseen parempaa kohtelua siististi pukeutuneena ja kammattuna, ja etenkin virastoihin mennessä kannattaa laittaa parempaa vaatetta ylle. Kuumassa ja kosteassa ilmastossa voi hyvin käydä pesulla useamman kerran päivässä ja vaihtaa vaatteita välillä.

Yksin matkustavat naiset tuskin kohtaavat suurempia ongelmia Vietnamissa, vaikka varmasti herättävät ihmetystä. Kaupunkien ulkopuolella liikkuessa kannattaa kiinnittää hieman tarkempaa huomiota pukeutumiseen ja välttää esim. syvään uurrettuja kaula-aukkoja ja minihameita. Jos tarvitset apua, kysy mieluummin naispuolisilta. Miehillekin pätevät ohjeet pitää huolta itsestään: vältä liikkumista pimeään aikaan alueilla, joilla ei muita ihmisiä näy, tarkkaile ympäristöäsi, älä lähde kenen tahansa matkaan, älä juo itseäsi umpihumalaan äläkä sekaannu huumeisiin.

Ole varuillasi liikenteessä! Vietnamilaiset itse liikkuvat pitkiäkin matkoja Hondilla, mutta tottumattoman on parempi olla vuokraamatta menopeliä, vaikka se mahdollista onkin. Liikennesäännöt nimittäin eroavat meikäläisten vastaavista, esim. risteyksiä lähestyttäessä pitää varmuuden vuoksi soittaa torvea, jotta poikkikaduilta tulevat tietävät varoa. Kaistat on kaupungeissa merkitty, mutta niiden sisällä saa kiilata mihin väliin vain ehtii. Suojatiet eivät suojaa jalankulkijaa, kuten meillä. Honda-takseja voi vuokrata kuten siklojakin (polkupyörätakseja), mutta hinta kannattaa sopia etukäteen ja polvet pitää tiukasti kiinni pyörän rungossa. Vuoden 2007 lopulla Vietnamissa astui voimaan yleinen moottoripyöräilijöiden kypäräpakko. Honda-kuskeilla on usein kypärä myös asiakkaalle, mutta kypärien laatu vaihtelee, joten kannattaa harkita oman kypärän tuomista mukanaan.

Autoja kuljettajineen on myös helppo saada vuokraksi, mutta turvallisuutesi riippuu pitkälti kuljettajan ajotyylistä. Huom! Kansainvälinen ajokortti ei kelpaa Vietnamissa. Bussit ja ”pakettitaksit” ovat länsimaalaisille epämiellyttävän ahtaita: 160-senttinenkin tuntee äkkiä olonsa tukalaksi. Junaa pidetään suhteellisen turvallisena, vaikkakin hitaana, mitä jotkut matkustajat taas arvostavat.

Vietnamissa matkailija ei voi välttyä näkemästä kerjäläisiä ja kaupustelijoita, jotka myyvät purkkapakettia tai arpalippuja. Kerjäläisten joukossa on niin lapsia, vanhuksia kuin vammaisiakin. Sosiaalihuolto on maassa perheiden vastuulla: vanhemmat elättävät lapsensa miten parhaiten pystyvät, ja lapset maksavat myöhemmin ”velan” takaisin, jos voivat. Ilmainen terveydenhuolto ja koulutus ovat virallisista puheista huolimatta enää harvojen etu. Matkailijan pitää miettiä, miten suhtautua kerjäläisiin: toisaalta käy sääliksi, mutta toisaalta, jos antaa yhdelle, ovat muutkin pian kimpussa. Raha ei sitä paitsi välttämättä mene hyvään tarkoitukseen. Osa lapsista kerjää vanhemmilleen tai muille aikuisille eikä rahaa aina käytetä varsinaisesti elämiseen vaan esim. huumeiden hankkimiseen. Kaupankäynti teiden varsilla, asemilla ja lautoilla saattaa tuntua aggressiiviselta ja kiusalliselta. Monin paikoin kaupustelu on kielletty, mutta kieltoa ei kukaan valvo. Vaikka matkailijaa sitkeä kaupustelutyyli ehkä ärsyttääkin, ja ulkomaalainen varmasti vetää eniten myyjiä puoleensa, täytyy muistaa, että jotkut tekevät työtään sananmukaisesti henkensä pitimiksi.