Ihmisoikeudet

Vietnamin ihmisoikeustilanne on verraten heikko. Maan perustuslaki takaa kansalaisille kaikki perusvapaudet, mutta käytännössä samat vapaudet kumotaan tai niitä rajoitetaan muiden lainkohtien perusteella. Maan poliittisten vankien määrää on vaikea arvioida, sillä vain osa toisinajattelijoista päätyy oikeuteen ja tätä kautta median tietoon. Aasialaiseen tapaan kotiarestia ja tiukkaa valvontaa käytetään korvaamaan oikeudenkäynnit ja viralliset vankeustuomiot.

Vietnam kuten muutkin yksipuoluemaat korostavat mielellään ns. TSS-oikeuksia eli taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia. Toisaalta nykyinen markkinatalouden malli ei takaa enää näiden oikeuksien toteutumista kaikkien kohdalla. Markkinatalous on heikentänyt yhteiskunnallista tasa-arvoa ja etenkin etniset vähemmistöt jäävät jatkuvasti kehityksestä osattomaksi ja luonnonvarojen menetysten myötä jopa köyhtyneet.

Vietnamin hallituksen arvostelijat, etenkin journalistit ja kirjailijat, ovat olleet valtion valvonnan erityisenä kohteena. Esimerkiksi Bao Ninh, Duong Thu Huong ja Nguyen Huy Thiep ovat kuuluisia myös ulkomailla ja heidän teoksiaan on käännetty useille kielille. Heistä vietnamissa kiellettyjen kirjailijoiden listoilla jo vuosia ollut Duong Thu Huong päätti syksyllä 2006 emigroitua Ranskaan. Ulkomailla rouva Huong on yksi nyky-vietnamin arvostetuimmista kirjailijoista.


Duong Thu Huong – kirjailija vankina omassa kodissaan

Vietnam-seura lähetti minut haastattelemaan Vietnamin kuuluisinta nykykirjailijaa rouva Duong Thu Huongia Pariisiin helmikuun 2006 alussa. Tapasin Madame Huongin hänen ranskalaisen kustantajansa toimistossa ja illalla Ranskan kulttuuriministeriön kirjailijatapaamisessa. Madame Huong asuu Hanoissa jatkuvan tarkkailun alaisena. Hänen kirjansa ovat kiellettyjä Vietnamissa, mutta suosittuja ulkomailla. Hän on kirjailija, joka kapinoi yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta.(Syksyllä 2006 Madame Huong loikkasi Ranskaan.)

Madame Huong on 59-vuotias entinen Vietnamin television filmikäsikirjoittaja. Hän syntyi Keski-Vietnamissa Thai Binhin maakunnassa ja vietti nuoruutensa Vietnamin sodassa viihdytysjoukoissa rintamalla. Madame Huongin lauluryhmä tuli kuuluisaksi siitä, että he lauloivat kovempaa kuin pommitusten jylinä.

Madame Huong ryhtyi kirjoittamaan ensin novelleja, myöhemmin romaaneja 1980-luvulla. Vuonna 1986 lanseerattu doi moi -uudistuspolitiikka rohkaisi kirjailijoita tarttumaan yhteiskunnallisiin aiheisiin, ja niinpä hän kirjoitti rohkeasti vuosina 1953-56 toteutetusta epäonnistuneesta maauudistuksesta kirjassaan Sokeiden paratiisi - Paradise of the Blind (englanniksi 1988). Teos oli liikaa maan poliittiselle johdolle, mikä ajoi kirjailijan epäsuosioon. Vuonna 1990 hänet erotettiin kommunistipuolueesta ja 1991 hän joutui vankilaan, tekaistuna syynä “sosialismin vastaisen propagandan” eli omien kaunokirjallisten tekstiensä lähettäminen ulkomaille. Hän vapautui 7 kuukauden jälkeen ulkomaisen painostuksen ansioista. Tämän jälkeen Madame Huongilla on ollut suuria vaikeuksia saada kirjojaan julkaistuksi Vietnamissa, ja jos julkaiseminen on onnistunut, kirjat on heti kielletty ja vedetty markkinoilta. Kirjojen englanninkielisiä versioita on tosin saatavilla tiskin alta Vietnamissa, kun niitä vain osaa kysyä. Tämä on johtanut siihen, että hänen teoksensa englanninkieliset piraattiversiot ovat levinneet tehokkaasti maassa matkustavien ulkomaalaisten kasseissa ympäri maailmaa. Vietnamilaiset sen sijaan tuntevat hänen tuotantoaan heikosti.

Ulkomaalaiset ovat saaneet nauttia Madame Huongin taitavasta sanankäytöstä englannin, ranskan ja monien muiden eurooppalaisten kielten käännöksinä, ja internetin verkko-kirjakaupoista on saatavilla muun muassa loistava Beyond Illusions (2002), koskettava Memoirs of the Pure Spring (2000) ja raju sotakuvaus Novel without a Name (1990). Uusin teos on vuonna 2003 englanniksi ilmestynyt No Man’s Land. Seura toivookin, että joku suomalainen kustannustalo innostuisi suomentamaan kirjat, mieluiten suoraan vietnamista.

Madame Huong on puhunut painokkaasti Vietnamin demokratisoinnin puolesta. Hän näkee demokratian Vietnamin ainoana mahdollisuutena lopettaa maata vaivaava korruptio ja taata kaikille ihmisille vapaus ja onnellinen elämä.

Kirjoitus perustuu tekemääni haastatteluun, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa 22.3.2006.

Kirjoittanut Tove Selin